(Reiskan ikä: 5½ kk )
Reiska on nyt 5.5 kk, ja pääsimme tasokokeen perusteella Espoon koirakerhon kisatähtäävään toko-koulutusryhmään. Sinne päästäksemme piti kirjoittaa ensin vapaamuotoinen hakemus, ja sitten osallistua vielä tasokokeeseen. Pyrkijöitä oli ilmottautunut n. 50, mutta paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä yrittäjää, useimmat siis aikuisia koiria. Vain yhteensä 10 valittiin ryhmiin, joten paljon hyviä koiria jouduttiin jättämään ryhmien ulkopuolelle. Olin siis tosi mielissäni, että meidät valittiin, vaikka Reiska on vasta ihan pentu. Vaikutusta lienee ollut myös sillä, että olen aikaisemmin itse kilpaillut toisen koirani kanssa EVL:ssä.
Eilen oli ensimmäinen harjoituskerta Pisan hiekkakentällä Espoon perukoilla. Onneksi sää suosi, eikä jouduttu kahlaamaan mutavellissä. Etukäteen jännitti, kun olin kuullut, että ko. ryhmässä olisi vain kokeneita kisanneita koiria AVO, VOI ja EVL-luokista... Ajattelin, että miten oikein pärjäämme siellä tämän tontun pennun kanssa. Perusasiat ollaan toki jo treenattu, kun 3 kk iässä kävimme toko:n pentukurssin Koirakoulu Kompassissa Viherlaaksossa, ja sen lisäksi olemme olleet vast'ikään agilityn pentukurssilla samaisessa puljussa. Ovat olleet oikein hyödyllisiä kursseja, hyvät vetäjät ja sisätiloissa, voisin suositella kaikille lämpimästi, etenkin pennunomistajille. Täällä pk-seudulla kun on nykyään penturyhmiin koirakerhoille vaikea päästä, kun ovat niin täysiä. Vaikka nuo yksityiset koirakoulut vähän maksavatkin, niin kyllä se maksaa itsensä takaisin koiran 15-v eliniän aikana, jos saa sen kanssa toimimiselle hyvän ja vankan pohjan näin pentuiässä. Menimme siis jo 3-4 kk ikäisen Reiska-pennun kanssa sinne pentukouluun toisten koirien keskelle harjoittelemaan, jotta koira oppisi jo alusta asti, että vaikka on muita koiria läsnä, niin voi siitä huolimatta keskittyä tekemiseen yhdessä emännän kanssa. Ja että se keskittyminen kannattaa, ja ennen kaikkea että se on kivaa koiran mielestä. Eli tietenkään näin pienen pennun kanssa ei mitään varsinaisia toko-liikkeitä kannata harjoitella. Tärkeintä olisi nyt luoda koiraan hyvä kontakti ja kasvattaa sen innostusta yhteistyöhön ohjaajansa kanssa.
Ensimmäinen EKK:n treenikerta
Ryhmässä oli yhteensä 6-7 koiraa, ja onneksi muutkin olivat melko aloittelevia. Reiska kuitenkin nuorin, seuraavaksi nuorin oli 11 kk lagotto. Pidemmälle edenneet AVO-EVL -koirat treenasivat omassa ryhmässään kentän toisella laidalla, joten huoleni sopivuudestamme tähän "kisaavat 1" -ryhmään oli aiheeton.
Heti aluksi koulutuksen vetäjät painottivat, että pennun kanssa kannattaa treenata ihan pentujuttuja, ja sillä tasolla millä koira on, eli ei ole tarkoitus vaatia samaa kuin noilta vanhemmilta koirilta. Harjoittelimme ensin paikalla istumista ja paikkamakuuta. Istumista etäisyyden kanssa emme ole vielä kotona harjoitelleet, joten otin ihan alkeisharjoitusta: Istu-käsky koiralle ja sitten siirryin ihan sen eteen tai pysyin vierellä. Paikkamakuuta olemme harjoitelleet jnkv enemmän, joten siinä kasvatin etäisyyttä tällä kertaa 1.5 metriin. Kotona olemme harjoitelleet välillä 5 m etäisyydelläkin, mutta häiriöisessä uudessa treenipaikassa pitää tietysti palata hiukan helpompiin harjoituksiin aluksi.
Lisäksi harjoittelimme perusasentoa, joka kannattaa opettaa alusta asti "täydelliseksi", eli puolittaisista suorituksista ei palkita... Tämä on minulle vähän vaikeaa, kun jotenkin olen taipuvainen ajattelemaan, että "tämähän on ihan vauva vielä, ei tältä voi vaatia..." Mutta näköjään sitten voi vaatia. ;) Uutena asiana minulle tuli myös ns. koiran takapään käytön harjoittelu (!), eli toisin sanoen koira yritetään saada hakemaan oikeaa perusasennon paikkaa takapäätään siirtämällä eli sen pitäisi tuntea myös että perspuoli on oikealla paikallaan. Useimmiten koirat kun käyttävät lähinnä etupäätään kaikessa tekemisessä, ja se takapää tulee vaan siellä perässä.
Maahanmenoa sivulla harjoiteltiin myös. Siinäkin vaaditaan täyttä suoruutta, eli koira ei saisi olla alun alkaenkaan vinossa suuntaan tai toiseen. Ja minä kun olen tähän asti ollut riemuissani, jos pentu ylipäänsä menee makuulle käskystä !
Lopuksi otin vielä sivummalla Reiskan kanssa muutamat pisteelle lähetys -harjoitukset ruokakupin avulla. Innollahan se meni, kun tiesi että kunnon palkkio odottaa.
Myös noutoa olemme kotosalla harjoitelleet nyt vajaan viikon verran, ja se alkaa sujua siten, että koira juoksee innolla kapulan perään, ottaa sen suuhunsa (olen käyttänyt "ota"-käskyä ehdollistamiseksi ihan vastaisuuden varalle), juoksee sen kanssa minua kohti - ja yleensä pudottaa kapulan vajaan metrin päähän minusta. Tällöin sanon uudelleen "ota" ja koira tuo kapulan lähemmäksi. Nyt olen siirtynyt sellaiseen vaiheeseen, että palkitsen vasta kun koira tuo kapulan käteeni, eli maahan pudottamisesta se ei saa palkkaa.
