Reiskan ensimmäiset viralliset pelastuskoirien maastoetsintätreenit. Yksittäisiä pistoja on joskus otettu ihan aktivointimielessä aiemmin, niistä Reiskalla on kyllä selkeä mielikuva, jonka perusteella se taas tiesi heti kun metsään mentiin, mitä lähdetään tekemään.
Aloitettiin treenit klo 18 maissa ja lopetettiin hieman ennen 21:tä. Koiria oli kahdeksan, eli voisin sanoa että todella nopeat treenit siihen nähden. Kullekin koirakolle otettiin pistoja 4-6. Alue tallattiin ja merkattiin ennen aloitusta, leveys keskilinjalta n. 50 m suuntaansa, keskilinjan pituus arviolta 60 m eli aika pieni alue.
Reiska oli ensimmäisenä vuorossa. Sille otettiin 4 maalimiestä haamuina ja viimeinen eli viides maalimies oli valmiina piilossa. Heti kun puin sille pk-liivin päälle, se oli innoissaan haistelemassa tuulta ja lähdössä etsimään. Neljä ensimmäistä maalimiestä löytyi heti ja Reiska haukkui reippaasti ja innokkaasti tyypilliseen tapaansa sen 3 kpl haukahduksia. Koska Reiska on vielä ihan alotteleva koira, niin siltä ei vielä vaaditakaan pidempiä ilmaisuja. Mielestäni tosin - huomioden sen että Reiska haukkuu mielellään ja on todella innoissaan ruoka-palkasta - voitaisiin kyllä melko pian alkaa siirtyä vaatimaan pidempiä haukkusarjoja Reiskalla. Sille on jotenkin iskostunut tavaksi antaa kolme kovaa haukahdusta ja sitten se lopettaa. Todennäköisesti, jos siinä vaiheessa ei saisi palkkaa, Reiska tarjoaisi uuden haukkusarjan ja varmaan taas pitäisi sitten taukoa.
Viides maalimies oli siis valmiina piilossa, ja tuuliolosuhteet olivat sellaiset, että Reiska ei lähtenyt suoraan siihen suuntaan mihin lähetin, vaan pyrki tuulen alle (sinänsä fiksusti koska sieltä on mahdollista saada haju maalimiehestä) edeten viistoon n. 25 m päähän maalimiehestä, jonne (kallion rinteeseen) se sai sitten hajun, ja vaihtoi suuntaa juosten suoraan maalimiehelle. Toisaalta tässä näkyi myös se, että Reiska on todellakin kokematon koira maastoetsinnässä, eli sillä ei ole vielä selkeää mielikuvaa siitä, että maalimies on "aina siellä minne suuntaan lähetetään". Se siis tarvitsee vielä pitkään varmasti apuja (haamua, näkölähtöä, ääniapuja tms) ennen kuin voidaan odottaa, että se lähtee kohtisuoraan sinne mihin se lähetetään ja etenee myös haahuilematta riittävän syvälle alueelle. Toistoja, toistoja, toistoja, ei siinä sen ihmeellisempää. Siis kunhan harjoitukset tehdään muuten oikein ja motivoivasti.
Itselleni on ollut yllättävää, että Reiska liikkuu metsässä ihan hirveän kevyesti ja vaivattomasti. Jotenkin vain, ehkä kun vertaan toiseen koiraani joka on rodultaan super-fyysinen, vahva ja nopea mudi, kuvittelen Reiskan olevan vähän "laiska ja kömpelö", mutta näin ei kyllä todellakaan ole, se tuli taas nähtyä. On ilo nähdä, miten se ei vaikuta väsyvän juurikaan vaikka tehdään noinkin monta pistoa syvälle alueelle. Reiskan kunto näyttäisi olevan parempi kuin olen kuvitellut, mutta toisaalta ei se varmaan ole ihmekään, kun se on menossa mukana yleensä saman verran kuin Miska-mudikin. Tosin juoksulenkeillä Reiska saa juosta yleensä vapaana, kun taas Miskalla käytän samoilla lenkeillä Reiskan liehuessa sinne tänne, toisinaan vetovyötä ja -valjaita, jotta se saa vähän enemmän treeniä ja haastetta (jota Miska rakastaa).
Jälkeä en ole nyt muutamaan päivään tehnyt Reiskalle, olen keskittynyt Miskan jälkiharjoituksiin tarkoituksenani saada molemmat suunnillen "samalle viivalle" ts. Miskalle ensin jäljen perusteet opetettua, sen kanssa kun oli "makupalateknisiä ongelmia" aluksi (Miska on nirso, ei tykkää syödä maasta mitään, siinä on ollut jo opettelua; sitten on ollut huonoa tuuria kuten muurahaisia jäljen makupaloissa ja ongelmia löytää sellaista makupalaa, jonka Miska suostuu syömään jopa maastakin...). Reiskallehan nurmelle /pellolle tehty tarkasti mentävä (paikoin herkkupaloja käsittävä) jälki on luonnostaan helppo homma, koska sen mielestä ei ole mitään parempaa kuin se, että maasta löytyy ruokaa. ;) Tässäkin kohtaa Miska ja Reiska ovat toistensa vastakohtia. Näiden kahden kanssa harrastaessa ainakin haastetta piisaa ja samaten stimulaatiota aivoille, kun asiat tehdään kummankin kanssa ihan eri tavalla, melkein joka lajissa ! =)
Tänään 17.5. kävin illalla ottamassa Ojangossa vähän hyppytekniikkatreeniä molemmille pojille. Sitä on tullut aivan liian vähän johtuen kokemattomuudestani ja osaamattomuudestani agilityssä. Mutta nyt siihen tulee ainakin parannus, kun tiedän (kiitos agilityohjaajamme) miten kannattaa treenata esim. koiran selkälihaksia hyppysarjoilla.
