Ainakin itselläni tuotti alkuun pientä haastetta päästä perille pelastuskoirakokeista ja niiden sääntökiemuroista osin sen vuoksi, että niitä on Suomessa kahden eri tahon järjestäminä:
a) Suomen Palveluskoiraliitto SPL http://www.palveluskoiraliitto.fi/pekokalenteri.html
b) Suomen Pelastuskoiraliitto http://www.pelastuskoiraliitto.fi/page15.php
Keskityn tässä kuvailemaan SPL:n eli Palveluskoiraliiton järjestämien kokeiden kulkua. Palveluskoirakokeista poiketen pelastuskoirakokeista ei voi saada valionarvoa, toiminnassa keskitytään titteleiden haalimisen sijasta humanitääriseen pelastustyöhön. SPL:n järjestämien pelastuskoirakokeiden tulokset näkyvät kyllä SKL-FKK:n virallisessa jalostustietokannassa muiden virallisten koetulosten tapaan.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin SPL:llä eli Suomen Palveluskoiraliitolla on kahdenlaisia, säännöiltään ja vaatimuksiltaan hiukan toisistaan poikkeavia pelastuskoirakokeita: ns. KANSALLISET KOKEET (= kokeet jotka käydään meidän omilla suomalaisilla säännöllä), sekä KANSAINVÄLISET KOKEET eli IPOR-kokeet (= kokeet jotka käydään kansainvälisin säännöin).
Kokeita (ja treenejä) käydään kolmessa eri vainutyöskentelylajissa eli pelastuskoirien hakukoe PEHA, pelastuskoirien jäljestyskoe PEJÄ sekä pelastuskoirien rauniokoe PERA. Reiskan päälaji on siis rauniot, mutta harjoittelemme myös metsämaastohakua, koska se tuo hyvää vaihtelua treeneihin, ja Suomen oloissa käytännön tilanteet ovat yleensä nimenomaan maastoetsintää. Raunioetsintätilanteitahan on reaalimaailmassa meidän maassamme hyvin satunnaisesti, kun esim. tuhoisia maanjäristyksiä ei meillä satu. Ulkomailla raunio-etsintään sen sijaan on paikoin enemmän tarvetta, ja Suomesta voidaan lähettää etsintäkoiria tarvittaessa hätäaputehtäviin ulkomaille. Mutta se ei tietenkään ole ajankohtaista vielä näin vähän koulutetulla kokemattomalla koiralla, saati ohjaajalla. ;)
Pelastuskoirakokeisiin kuuluu varsinaisen vainutyöskentelyosion (=haku, raunio tai jälki) lisäksi aina myös ketteryyskoe- sekä tottelevaisuuskoeosiot. Tämä pätee sekä kansallisiin kokeisiin (SPL ja Pelastuskoiraliitto) että kansainvälisillä säännöillä käytäviin IPOR-kokeisiin. Kaikkia sääntökiemuroita en tässä ryhdy toki käymään läpi, mutta asiaa havainnollistaakseni voisin tässä kuvailla, mitä SPL:n järjetämien kokeiden (= Ipor ja kansalliset) ketteryys- ja tottelevaisuusosioissa vaaditaan ja mitä siellä tapahtuu.
IPOR Tottelevaisuus ja ketteryys:
1. Vapaana seuraaminen (kaavion mukaisesti, kaavio sama kuin kaikkien palveluskoirakokeiden seuraaminen)
2. Luoksetulo (+ maahanmeno kesken luoksetulon, seisomaan nousu makuulta)
3. Tasamaanouto (käyttöesineen nouto)
4. Liikkuva tynnyrisilta
5. Tikapuut vaakatasossa (pituus 4 m, puolien väli n. 30 cm)
6. Tunneli (ryömintäputki 3 m) + maahanmeno
7. Kaukolähetykset (lähetetään ensin merkille 20 m päähän ohjaajasta, sitten merkiltä oikea-vasen -käskyllä tuomarin ohjeen mukaan jollekin kolmesta toisistaan n15 m etäisyydellä olevalle alustalle (pöydälle max 60 cm korkea) n. 40 m päässä lähetyskohdasta)
8. Koiran kantaminen ja luovutus
9. Paikallamakuu häiriön alaisena
Kansalliset kokeet/ Tottelevaisuus- ja Ketteryysosiot:
Tottis:
1. Vapaana seuraaminen
2. Liikkeestä istuminen
3. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo
4. Liikeestä seisominen ja luoksetulo
5. Tasamaalta nouto
6. Eteen lähettäminen ja maahanmeno
7. Paikallaolo häiriön alaisena
Ketteryys:
1. Liikkuva tynnyrisilta
2. Keinu
3. Tikapuut vaakatasossa
4. Pituushyppy
5. Tunneli
6. Liikkuminen epämiellyttävällä alustalla
7. Kauko-ohjaus
8. Ohjaaja ja vieras henkilö kantavat koiraa
