(Reiskan ikä 6 kk)

Vesisateessa tuli äsken treenattua Pisan kentällä, Reiska oli totuttuun tapaan tunnin loppupuolella ihan uitetun näköinen. Ja sen lisäksi tietysti vielä sitä hiekkaa kuono ja vatsanalus täynnä. Sitä aina kateellisena katselee muiden koiria, kun pysyvät koko tunnin ajan niin nätin näköisinä, ei näy kura eikä hiekka. ;) Mutta omapahan on valintani, että nyt marmatus seis.

Paikallaoloharjoitukset menivät taas ihan ok. En ole matkaa tai aikaa pidentänyt, viime viikolla ei kovin aktiivisesti olla harjoiteltu. Viikolla otettiin kerran ruutuharjoittelua (3.) ja seisomista naksun avulla ollaan parina päivänä kokeiltu. Ja perusasentoa. Minusta kyllä näyttää, että tuo viimeksimainittu ei kummoisemmaksi tule, ja jotenkin oma asennekin on ehkä vähän löysänpuoleinen, tyyliin että "kunhan nyt on jotain sinne päin"... Tai jotenkin vain ajattelen, että riittää jos saadaan vaikka sitten seuraamisesta tms. liikkeistä arvosanaksi 7-8, eli ei olla kymppejä tavoittelemassakaan. Olen ehkä typerä, mutta näen - aiemmin yhden tibben kouluttaneena - kaikista tärkeimpänä asiana tän tyyppisen koiran kanssa treenauksessa, että harjoittelu olisi hauskaa; Muu on vähän niin kuin toissijaista. Ehkä en sitten ole kunnollinen toko-ihminen, mutta näin minä vain ajattelen, vaikka tuolla koulutuksissa kuinka jankataan sitä, että "opettakaa nyt ihmeessä heti alusta asti se perusasento kunnolla..."